Digitan omistaa yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö Digital Bridge. Digitan historia kuitenkin juontaa juurensa jo 1920-luvulle, jolloin Yleisradio perustettiin. Historiastamme voit lukea lisää vuosikymmenittäin. 

2010-luku 

2019

Digita liittyy The European Wireless Infrastructure Association (EWIA) jäseneksi.

Vuoden 2019 aikana tehdään merkittävä määrä vesihuollon digitalisointisopimuksia.

Digita ostaa DNA Oyj:ltä maanpäällisen tv-verkon maksu-tv-liiketoiminnan. Digita aloittaa maksu-tv-operaattorina vuoden 2020 alussa.

Vesa Tykkyläinen aloittaa Digitan toimitusjohtajana 1.10.2019.

HybridiTV-palveluista on tullut kiinteä osa suosittuja tv-formaatteja äänestyksen ja kilpailujen muodossa. Myös uudet tv-mainonnan mahdollisuudet ovat mainostajien saatavilla.

Yle ja Digita sopivat televisio-ja radiokanavien jakelusta vuosille 2020 – 2029. Ylen HD-muotoiset kanavat Yle TV1 HD, Yle TV2 HD, Yle Fem HD ja Yle Teema HD käynnistyvät Digitan maanlaajuisessa antenni-tv-verkossa 1.4.2020 85 %:n väestöpeitolla ja 1.6.2020 HD-lähetykset näkyvät koko maassa.

Digitan radiopalvelut valmistautuvat vuoden 2020 alussa käynnistyvään radion uuteen ohjelmistotoimilupakauteen tehden tarvittavia teknisiä muutoksia.

2018

Digitan IoT-palvelut laajenevat teollisuuteen Empower Oy:n kanssa tehtävän yhteistyön myötä. Vesihuollon digitalisointi etenee vauhdikkaasti. Digita ja virolainen verkko-operaattori Levira käynnistävät yhteistyön tarjoten yrityksille saumattoman verkkopeiton Suomenlahden molemmilla puolilla.

HybridiTV-palvelut yleistyvät suosituissa tv-formaateissa. Digitan antenni-tv-verkossa käynnistyy ensimmäinen somekanava, kun SoMeTV aloitti lähetykset kesäkuussa 2018.

Digitan omistajanvaihdos toteutuu 21.6.2018 työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtioneuvoston hyväksyttyä First State Investmentsin ja Digital Colony Partnersin 11.4.2018 julkistaman kaupan.

Digita on mukana 5G tv-lähetysten testauksissa, jotka toteutettiin eMBMS-teknologialla.

2017 

Digitan laajentaa IoT-verkkoaan, jossa on meneillään kymmeniä pilottihankkeita kaupallisen toiminnan lisäksi. Digitan on sopinut IoT-ratkaisuiden kehittämisestä yhdessä Wapicen ja IBM:n kumppanuusverkoston kanssa. 

Digita laajentaa edelleen Data Center -palveluitaan. 

Digita pilotoi uutta tutkimusmenetelmää Taloustutkimuksen kanssa. 

Antennitelevisioverkon uusi toimilupa käynnistyi 17.5.2017. Digitan verkossa on tarjolla ennätysmäärä vapaasti katsottavia kanavia (19) sekä runsaasti maksu-tv-palveluja (47). 

MTV ja Digita sopivat jakeluyhteistyöstä Digitan antenniverkossa uudella toimilupakaudella. 

Sanoma ja Digita sopivat jakeluyhteistyöstä Digitan antenniverkossa uudella toimilupakaudella. 

Digita sai päätökseen 700 MHz:n taajuusmuutostyöt tammikuussa 2017. 

2016 

Digita laajensi merkittävästi Data Center-liiketoimintaansa hankkimalla tiloja Pasilan alueelta konesalipalveluja varten. 

VVO-konsernista tuli Digitan valtakunnallisen IoT-verkon ensimmäinen asiakas. 

Digita haki kolmea antennitelevisioverkon verkkotoimilupaa, jotka tulivat haettavaksi norjalaisen Telenorin tytäryhtiön, Norkringin, palautettua toimiluvat kesäkuussa 2016. Digita jätti 12.10.2016 toimilupahakemuksensa, jossa se haki toimilupia 10 vuodeksi UHF-kanavanippuihin B, C ja D. 

Suomen antennilähetysverkon tv-toimijat sopivat vapaasti jaeltavien antenniverkon kanavien yhtäaikaisesta siirtymisestä HD:n eli teräväpiirron mahdollistavaan DVB-T2-lähetystekniikkaan. 

Digita sopi Ylen kanssa yhteistyön jatkumisesta antennitelevision jakelupalveluissa. 

Digita pilotoi vuorovaikutteista mainontaa R-Kioskin ja Sanoman sekä Gigantin ja MTV:n kanssa hyvin tuloksin. 

Digita ja Sonera sopivat merkittävästä yhteistyöstä Digitan tv- ja radioverkkojen siirtoyhteyksissä. 

2015 

Juha-Pekka Weckström aloitti Digitan toimitusjohtajana 5.1.2015. 

Digita lanseerasi vuoden 2015 aikana yhdessä Ylen ja Sanoman kanssa hybridi-tv-palvelun antenni-tv-verkossaan, kun Ylen Yle Areena ja Sanoman Ruutu-palvelu käynnistyivät. 

Digitan antenni-tv-verkon maksu-tv-palveluiden määrä kasvoi. 

Digita lanseerasi yhdessä Actilityn kanssa LoRa-teknologiaan perustuvan esineiden internetin eli IoT-verkon Suomeen. 

700 MHz:n taajuusmuutostyöt käynnistyivät heinäkuussa 2015. 

Digita menetti kolme verkkotoimilupaa valtioneuvoston päättäessä myöntää B, C ja D-kanavaniput norjalaiselle telekonsernille Telenorille. 

2014 

Valtioneuvosto myönsi 18.9.2014 uudet ohjelmistoluvat SBS Discovery TV Oy:lle, MTV Oy:lle ja Fox International Channels Oy:lle. Ohjelmistolupia myönnettiin Digitan antenni-tv-verkon kanavanippuihin B, C, D ja E. 

Valtioneuvosto muutti antenni-tv-verkon D-kanavanipun verkkotoimilupaa. Muutoksen myötä Digitan UHF-kanavanippujen näkyvyysalueet harmonisoituvat ja kanavanippuun mahtuu enemmän tv-sisältöä. Kuluttajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että Digitan verkon kautta voi saada jatkossa lisää tv-kanavia sekä perus- tai teräväpiirtolaatuisena. 

Digita käynnisti H-kanavanipun lähetykset maanantaina 31. maaliskuuta 2014 Espoon radio- ja tv-asemalla, jonka näkyvyysalue kattaa koko pääkaupunkiseudun. 

2013 

Digitassa toteutettiin yhtiörakennemuutos 1.6.2013 alkaen. Muutoksen myötä Digitaan tuli kaksi opertatiivista yhtiötä, Digita Networks Oy ja Digita Oy. Järjestelyiden taustalla oli konsernirakenteen yksinkertaistaminen, liiketoiminnan kehityksen tukeminen sekä asiakaskokemuksen parantaminen. 

Digita Networks Oy vastaa verkko-, tila- ja asiantuntijapalveluiden myynnistä ja Digita Oy vastaa palveluiden myynnistä media-asiakkaille. 

2012 

First State Investments (FSI) ja TDF-konserni vahvistivat 18.10.2012 Digita-kaupan, jonka myötä Digita on nyt siirtynyt FSI:n omistukseen. Kauppa sai viranomaisten hyväksynnän 27.9.2012. 

2011 

Digita Oy ja Datame Oy vahvistivat @450-laajakaistaverkon liiketoiminnan siirron. Kaupan johdosta 450 MHz laajakaistaan liittyvä liiketoiminta ja toimilupa siirtyivät Datame Oy:n hallintaan 9.3.2011 alkaen. Digita ja Datame allekirjoittivat 17.12.2010 liiketoimintasiirtoon liittyvän sopimuksen. 

Valtioneuvosto antoi päätöksensä, jonka mukaan D-kanavanipun toimilupa voidaan muuttaa DVB-H-teknologiasta DVB-T2-teknologiaan. Päätös annettiin 12.9.2011. 

2000-luku 

2000 

Digitaaliset koelähetykset käynnistettiin 1.9.2000 Espoon, Tampereen ja Turun tv-asemilta. Tällöin 39 % suomalaisista asui digi-tv:n näkyvyysalueella. 

Eurajoen ja Lahden asemien vuoden 2000 lopussa tapahtuneen digitalisoinnin myötä jo yli puolet suomalaisista asui digi-tv:n näkyvyysalueella. 

2001 

27.8. oli kansallinen digi-tv:n aloituspäivä. Toimiluvan haltijat aloittivat varsinaiset digi tv-lähetykset yhtä aikaa. Digi-tv:n näkyvyysalue kattaa n. 72 % väestöstä. 

2002 

Digitalle myönnettiin lupa myydä televisio- ja radioverkkojen kapasiteettia. Digitaalisen television verkkolupa oikeuttaa kolmen kanavanipun käyttöön ja hallintaan. Digitaalisen radion verkkolupa oikeuttaa valtakunnalliseen ja alueelliseen kanavanippuun. 

2003 

Digi-tv -toimiluvanhaltijat sopivat Digitan kanssa digi-tv -verkon laajentamisesta. Vuoden 2004 elokuun loppuun mennessä digi-tv -verkko laajenee 12 uudella asemalla. 

2004 

Digi-tv:n näkyvyysalue kattaa noin 94 % väestöstä. Digi-tv-toimiluvanhaltijat sopivat Digitan kanssa digi-tv-verkon laajentamisesta kattamaan laskennallisesti 99,9 % Manner-Suomen väestöstä vuonna 2005. 

2005 

Digita siirtyi maaliskuussa kokonaan kansainvälisen TDF-ryhmän omistukseen. Valtioneuvosto myönsi kesäkuussa 450 MHz -taajuusalueen digitaalisen matkaviestinverkon toimiluvan Digitalle. Digi-tv-verkko laajeni kattamaan laskennallisesti 99,9 % Manner-Suomen väestöstä. 

2006 

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Digitalle kesäkuussa 2005 myönnetystä 450 MHz -taajuusalueen digitaalisen matkaviestinverkon toimiluvasta tehdyt valitukset helmikuussa. Valtioneuvosto myönsi maaliskuussa mobiili-tv:n DVB-H-verkkotoimiluvan Digitalle. Valtioneuvosto myönsi kesäkuussa ns. viidennen digi-tv-verkon verkkotoimiluvan Digitalle. 

Mobiili-tv-verkko avautui joulukuun alussa ja sen näkyvyysalue kattoi avautuessaan yli 25 % suomalaisista. 

2007 

@450-laajakaistaverkko avautui huhtikuun alussa ja sen peittoalue kattoi avautuessaan Etelä-Suomesta alueen Helsinki-Turku-Tampere-akselilla sekä alueen Oulusta Vuotsoon. Keväällä rakennettiin 36 täytelähetintä parantamaan digi-tv:n näkyvyyttä. Analogiset tv-lähetykset päättyivät 1.9. klo 04.00. Kanavanippu E:n lähetykset alkoivat 1.9. Kanavanippu kattoi avautuessaan noin 80 % suomalaisista. Syksyllä rakennettiin 48 täytelähetintä parantamaan digi-tv:n näkyvyyttä. 

1990-luku 

1993 

MTV3:n lähetykset siirtyivät TV1- ja TV2 -verkoista kokonaan omaan tv-verkkoon. 

1994 

Pääkaupunkiseudulla aloitettiin digiradion (DAB) koelähetykset.  

1995 

EBU-satelliittimaa-asema otettiin käyttöön. Laitteistolla voidaan lähettää ja vastaanottaa samanaikaisesti useita radio- ja tv-ohjelmia.  

1997 

Rakennettiin Nelosen tv-verkko, joka peittää noin 75 % väestöstä. Myös Radio Novan verkko saatiin valmiiksi. Sen väestöpeitto on 85 %.  

Maanpäällisen digitelevision (DVB-T) koelähetykset aloitettiin Espoon yleisradioasemalta syyskuussa. 

1998 

Yleisradion hallintoneuvosto päätti 23. syyskuuta yhtiöittää jakelutekniikan omaksi yhtiökseen. 

1999 

Tammikuun alussa Digita Oy aloitti Yleisradion tytäryhtiönä. 

Ensimmäiset digitaaliset radio-ohjelmat ovat kuultavissa Etelä-Suomessa. Digitaaliradion kuuluvuusalue kattaa noin 40 % väestöstä. 

Digita aloittaa Suomen maanpäällisen digitaalisen lähetysverkon rakentamisen. Suomessa siirrytään digitaaliseen lähetys- ja vastaanottotekniikkaan 2000-luvun alussa. 

1980-luku 

1981 

Tekstitelevisiotoiminta käynnistyi vammaisten vuoden kunniaksi. Digitaaliset äänilinkit otettiin käyttöön. Näin saatiin siirrettyä koko maahan korkealaatuinen radio- ja televisioääni. 

1982 

Poriin alettiin rakentaa uutta LA-asemaa (LA=lyhytaalto), joka korvasi vanhentuneen aseman. Kesällä 1987 uusi asema aloitti toimintansa ja vihkiäisiä vietettiin1988. Uusi asema operoi neljällä automaattisella lähetystaajuuden vaihdolla varustetulla 500 kW:n lähettimellä. 

EBU suoritti vuonna 1982 testejä Sveitsissä eri maissa kehitetyillä (joista yksi oli Ylen) RDS-järjestelmien välillä. Vuonna 1986 valmistui suositus. Yleisradio otti suositellun järjestelmän käyttöön 1989. 

1986 

Kolmannen televisioverkon rakentaminen aloitettiin. 

Pohjoismaiset yleisradioyhtiöt tekivät päätöksen Nicam 728 moniäänijärjestelmän käyttöönotosta. Jakelutekniikassa oli 70-luvulta asti tutkittu mahdollisuuksia useamman äänikanavan lähettämiseksi yhdessä tv-kuvan kanssa. Yhteistyössä SVT:n ja BBC:n kanssa päädyttiin Nicam-järjestelmän käyttöön.Yleisradio ehti hyödyntää uutta tekniikkaa ensimmäisenä suorassa tv-lähetyksessä tammikuussa 1988.  

1988 

Jakelutekniikan keskusvalvomo siirtyi ajanmukaisiin tiloihin nykyisen Pasilan linkkitornin juurelle.  

Ruotsin television ohjelman lähettäminen aloitettiin Espoon yleisradioasemalta. Myöhemmin lähetyksiä laajennettiin Turun, Pernajan ja Fiskarsin alueille. 

1970-luku 

Radio- ja televisiolähetysten valvonnassa siirryttiin asteittain tietokoneavusteiseen kaukovalvontaan. Tämä vapautti henkilökuntaa muihin teknisiin tehtäviin. 

1975 

Yleisradion ensimmäiset paikallisradiot, Ylen aikainen ja Radio Mellannyland, aloittivat toimintansa. 

1960-luku 

1961  

Rakennettiin Porkkalan kautta linkkiyhteys Intervisioon. 

1963  

Ula-rinnakkaisverkko ja ruotsinkielinen verkko otettiin käyttöön. Radion lähetysaikaa lisättiin tuntuvasti. Rinnakkaisverkko rakennettiin valmiiksi 1965. Otettiin käyttöön myös ensimmäinen UHF-lähetin Tapiolan yleisradioasemalla. Sen teho oli 1 kW ja lähetyskanava 24. 

1964  

Ensimmäinen julkinen ulan stereokoelähetys. Säännölliset koelähetykset aloitettiin Tapiolan yleisradioasemalta 1967. Stereofoniset lähetykset edellyttivät lähes kaikkien ula-lähettimien uusintaa ja digitaalisen äänilinkin valmistumista, joten siirtymäkausi oli erittäin pitkä. Vasta vuonna 1983 kaikki verkot olivat valmiina. 

1965 

Yleisradio osti TES-TV:n lähetinasemat ja -toiminnot ja kehitti niistä edelleen valtakunnallisen TV2-verkon. 1965 Yleisradion jakelutekniikka toteutti ensimmäisen värikoelähetyksen NTSC-järjestelmällä Tapiolan UHF-lähettimellä. Tammikuussa 1968 aloitettiin värikoelähetykset PAL-standardilla. Ensimmäinen virallinen lähetys oli presidentin uudenvuodenpuhe 1.1.1969. 

1950-luku 

1951  

Ula-koelähetykset nykyisellä taajuusalueella aloitettiin ensimmäisinä Euroopassa. Varsinaiset ohjelmalähetykset käynnistyivät vuonna 1953. Viidessä vuodessa Suomeen rakennettiin 95 % aluepeitto ja saavutettiin 40 % vastaanotintiheys.  

1956  

Lokakuussa lähetettiin ensimmäinen tv-koelähetys radionäyttelyn aikana. Varsinaiset koelähetykset aloitettiin seuraavan vuoden alussa Stadionin torniin sijoitetulla lähettimellä, jonka säteilyteho oli 10 kW. Vuonna 1958 siirryttiin vakinaisiin tv-lähetyksiin. Katselualuetta lisättiin nopeasti osittain omavalmisteisten lähetinlaitteiden avulla. 

1959  

Rakennettiin linkkiyhteys Ruotsiin. Näin saatiin yhteydet Eurovisioon. 

1940-luku 

1949 

Suomelle myönnettyjen 1940 olympiakisojen vuoksi maahamme suunniteltiin Poriin lyhytaaltoasemaa. Sodan takia lopullinen toteutus siirtyi vuoteen 1949. 

1930-luku 

1933  

Vuoden lopulla Lahden lähetyskoneisto uusittiin ja teho nostettiin 150 kW:iin.  

1934  

Kaikki yleisradioasemat siirtyivät kesällä Yleisradion omistukseen.  

1935 

Häiriöasioiden hoito siirtyi posti- ja lennätinhallitukselta Yleisradioon perustetulle Neuvontaosastolle. 

1939 

Ennen talvi- ja jatkosotaa (1939-1944) AM-radioverkko oli saatu melko kattaviksi. Hankaluuksia aiheutui varaosa- ja energiapulasta. Myös pommitukset olivat kiusana mm. Lahden suurasema sai täysosuman. Ajasta selvittiin kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvin. Sota-aikana Yleisradiossa toimi 50 lottaa erilaisissa tehtävissä. 

1920-luku 

1926 

Oy Suomen Yleisradio – Ab Finlands Rundradio perustettiin. 

1928 

Lahden suurasema valmistui valtion rakennuttamana. Tällöin rakennettiin Lahden kaupunkinäkymää nykyisinkin hallitsevat kaksi 150 metrin radiomastoa, joiden väliin oli pingotettu lähetysantenni. Mastojen väli on 310 m. Lähetysteho oli aluksi 25 kW ja aallonpituus 1528,8 m (197 kHz).