Viestintävirasto määrää tuoreessa päätöksessään Digitan palveluille entistä voimakkaampaa ennakkosääntelyä. Digitan mukaan sääntelyssä ei ole otettu huomioon nykyistä markkinatilannetta lainkaan.

Viestintävirasto
analysoi säännöllisesti telealan tukku- ja vähittäismarkkinoita
kilpailutilanteen selvittämiseksi ja asettaa tarvittaessa velvollisuuksia ns.
huomattavan markkinavoiman omaaville yrityksille. Tuorein Viestintäviraston
analyysi televisio- ja radiopalvelujen kilpailutilanteesta valmistui tammikuun
2015 puolivälissä. Sen perusteella Viestintävirasto  katsoo virheellisesti mm. että Digitalla on
100%:n markkinaosuus televisio- ja radiopalveluiden markkinalla. Samalla
virasto määrää Digitan palveluille entistä voimakkaampaa ennakkosääntelyä.
Analyysista käytiin nopea lausuntokierros helmi-maaliskuussa. Digitan näkemyksen
mukaan lausuntokierros oli näennäinen, eteni liian nopeasti ja hätiköidysti, ja
lopputuloksena syntynyt päätös on virheellinen.

 

”Media-ala elää
valtavassa murroksessa. Mielestämme ennakkosääntelyä ei tarvita enää nykyisessä
kilpailutilanteessa.  Markkina-analyysi
olisi tullut toteuttaa huolellisesti huomioiden nykyinen markkinatilanne ja
kulutustottumuksissa tapahtunut muutos. Nyt analyysissä ei ole tarkasteltu
suomalaista tv-jakelumarkkinaa kyllin kattavasti ja objektiivisesti, eikä siinä
ole huomioitu riittävästi yhä voimistuvaa kansainvälistä kilpailua.
Puutteellisen markkina-analyysin johdosta virasto päätyy virheellisesti
esittämään ennakkosääntelyä vain ja ainoastaan Digitalle”, kertoo Digitan
toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.

 

Euroopan komission tavoitteena on  vähentää turhaa ennakkosääntelyä ja siirtää  kaikki telemarkkinat vähitellen normaaliin
jälkikäteisvalvontaan eli kilpailuoikeudellisen valvonnan piiriin.  Myös eduskunnan liikenne- ja
viestintävaliokunta on ollut sääntelyn vähentämisen kannalla
tietoyhteiskuntakaarta valmisteltaessa. Tästä huolimatta Viestintävirasto
esittää nyt Digitalle tiukempaa sääntelyä kuin koskaan. Tätä Digitan on vaikea
ymmärtää.

 

Kilpailu radio- ja televisiomarkkinalla
toimii

 

Markkina
on muuttunut olennaisesti vuoden 2008 jälkeen, jolloin tehtiin edellinen Viestintäviraston
markkina-analyysi. Kilpailu televisio- ja radiomarkkinalla on lisääntynyt huomattavasti
uusien toimijoiden ja jakelutapojen
markkinoilletulon myötä. Kuluttajat katsovat enenevästi videosisältöä
kannettavilla päätelaitteilla nopeiden laajakaista- ja matkapuhelinverkkojen
kautta. Muutokset kulutustottumuksissa, myös harvaanasutuilla seuduilla,
tulevat vaikuttamaan markkinan kehitykseen myös jatkossa. Televisiota
katsellaan antenniverkon lisäksi satelliitti-, kaapeli-, laajakaista- ja
mobiiliverkkojen kautta, ja investoinnit eri verkkoihin lisäävät kilpailua
entisestään. Tästä huolimatta Viestintävirasto perustelee päätöstään sillä,
ettei Digitan televisio- ja radioverkoille ole markkinoilla vaihtoehtoja.

 

”Viranomaistoimenpiteiden
pitäisi olla tasapuolisia eikä rankaista yhtä toimijaa markkinoilla, joilla
toimijoita on todellisuudessa useita. Viranomaisten pitäisi  kannustaa teleyrityksiä investointeihin ja
palveluja parantaviin innovaatioihin eikä rajoittaa niitä”, Weckström
huomauttaa.

 

Digitan
palveluiden hinnoittelua on säännelty vuodesta 2002 lukien. Digitan hinnoittelu
on todettu useaan otteeseen asianmukaiseksi ja kustannussuuntautuneeksi. Digita
on myös vastikään tehnyt televisiohinnoittelussa merkittävän hinnanalennuksen
sekä myös pyrkinyt hinnoittelullaan edistämään HD-televisiomarkkinan
syntymistä. Niin Viestintävirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto kuin korkein
hallinto-oikeuskin ovat todenneet, että Digita on noudattanut sille asetettuja
hinnoitteluvelvoitteita. Puhtaan regulaatiohistoriansa ja markkinan
kilpailutilanteen vuoksi Viestintäviraston uusi ennakkosääntelyehdotus tuli
Digitalle yllätyksenä. Digita katsookin, että Viestintäviraston päätös on
paitsi virheellinen, myös kohtuuton nykyisessä markkinatilanteessa. Digita pohtii
vakavasti päätöksestä valittamista korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

 

”Suomen vallitsevissa
markkinaolosuhteissa tv-toimialalla kannattaa miettiä tarkasti, kuinka paljon
alaa sekä erityisesti yksittäistä toimijaa voidaan reguloida. Meillä olisi aito intressi kehittää
suomalaista maankattavaa mediamarkkinaa, mutta viranomaisilta tahtotilaa siihen
ei tunnu löytyvän”, Weckström päättää.

 

Digita/Viestintä