Digitalisaatio on ottamassa uuden loikan, kun monien palveluiden lisäksi myös fyysiset toiminnot alkavat muuttua digitaalisiksi. Siinä missä videoanalytiikka muutama vuosi sitten tunnisti ihmisen kasvot Facebook-apissa ja piirsi käyttäjälle hassut pupun korvat ja söpön nenän, tänä päivänä parkkihallien fyysiset kuluvalvontaportit ovat poistuneet ja kulunvalvonta hoidetaan videoanalytiikan keinoin tunnistamalla autojen rekisteritunnukset. Halliin sisään ajaessa ei enää tarvitse jonottaa portilta lappua, joka sitten aina hukkui johonkin taskun pohjalle kauppareissulla.

Toinen teknologia, joka tunkee arkeemme nyt monella suunnalla on robotiikka. Takavuosien robottiesimerkit olivat niitä kömpelöitä lähinnä R2D2:ta muistuttavia pönttöjä, jotka jossakin yrityksen sisääntuloaulassa tervehtivät konemaisella äänellä. Nyt robottipölynimurit siivoavat yllättävän fiksusti ja ketterästi kotejamme ja leikkaavat ruohomme. Ja laittoipa kaverini videon someen Tallinnasta, jossa Virolaisen Yanu.ai:n robottibaarimikko sekoitti juomaa taitavin ottein. Myös konemainen puhe on historiaa. Tiedämme, että tekoäly pystyy imitoimaan uskottavasti ketä tahansa, kun sille annetaan ainoastaan 3 sekunnin puhenäyte analysoitavaksi.

Nämä käytännön esimerkit arkisesta elämästä havahduttavat siihen, että teknologia on nyt tosiaan ottamassa seuraavaa isoa askeltaan sitten internetin keksimisen.

Arkisten askareiden helpottuminen on toki mukavaa, mutta suurin teknologian aiheuttama murros on arjen sijaan kuitenkin odotettavissa liike-elämän puolella – etenkin niissä yrityksissä, joiden liiketoiminta pyörii fyysisten ilmiöiden ja prosessien ympärillä – ja tämä on jo täydessä vauhdissa. Jo nyt moderni teknologia mahdollistaa esimerkiksi useiden fyysisten työvaiheiden automatisaation robotiikan avulla, erilaisten koneiden ja laitteiden etäohjauksen ja autonomian, turvallisemman työympäristön työntekijöille ottamalla käyttöön videoanalytiikan ratkaisuja ja vaikka datapisteiden määrän moninkertaistamisen ja tiedon keräämisen prosessioptimoinnin tueksi IIoT:tä hyödyntämällä.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä niistä huikeista mahdollisuuksista, jotka auttavat yrityksiä tehostamaan toimintaansa ja nostamaan tuottavuuttaan sekä parantamaan kilpailukykyään. Moni edelläkävijäyritys nivookin strategiatyönsä digitalisaatiokehityksen ja uusien teknologiaratkaisuiden mahdollistamien käyttötapausten ja sovellusten ympärille.

Sovelluskerros ei kuitenkaan yksin riitä aikaansaamaan muutosta, vaan on myös huomioitava konepellin alainen konnektiviteetti. Usein uusia sovelluksia on pystyttävä käyttämään mobiileilla päätelaitteilla ympäri tuotantolaitoksia ja laajojakin tehdasalueita – niin sisä- kuin ulkotiloissa. Langattomuus on tiedonsiirron osalta pakollinen vaade. Onneksi myös mobiiliteknologia on jatkanut kehityskulkuaan ja pystyy vastaamaan tähän tarpeeseen: 5G-privaattiverkko on se teknologia-alusta, joka mahdollistaa nämä käyttöalueet laadukkaalla langattomalla tiedonsiirrolla aidosti teollisissa ympäristöissä.

Tilanteeseen voi hakea vertailua julkisten matkapuhelinverkkojen puolelta. 3G-teknologian aikaan mobiilisovellukset jäivät melko vaatimattomaan rooliin kovista ennakko-odotuksista huolimatta, sillä konnektiviteetti ei mahdollistanut näiden sujuvaa käyttöä. Vasta 4G räjäytti pankin tarjoamalla riittävän kyvykkään tietoliikennealustan ja nykyisin käytämmekin sujuvasti eri sovelluskauppojen tarjontaa missä ja milloin vain sen kummemmin uhraamatta ajatusta alla olevalle datayhteydelle. 5G:n myötä samankaltainen kehitys mahdollistuu lähes kaikille teollisuuden sovelluksille.

Kukaan ei siis tarvitse pelkkää privaattiverkkoa, mutta kaikki tarvitsevat niitä digitalisaatioratkaisuja, jotka 5G-privaattiverkko mahdollistaa.

Blogitekstin on kirjoittanut Digitan Privaattiverkko-tiimin Tuotepäällikkö Kimmo Terävä kesäkuussa 2023.