Jopa kymmenen prosenttia eloporoista katoaa vuosittain ja enemmistö metsään kuolleista poroista jää löytämättä. Porojen tehokkaaseen seurantaan on kokeiltu vuosien varrella kaikenlaisia ratkaisuja, jotka kuitenkin joutuvat äärirajoille Lapin vaativissa oloissa.

Uusimman kokeilun tuloksia aletaan arvioida nyt, talven ajan kestäneen testauksen jälkeen. IoT- verkko-operaattori Digitan kanssa yhteistyössä toteutettu pilottihanke käynnistettiin Palojärven paliskunnassa syyskuussa 2017. Alueella elää noin viisi tuhatta poroa, joista muutamat kymmenet saivat uudet päätelaitteet eli lähettimet kaulaansa.

– Tavoitteenamme oli alkaa selvittää, mitä mahdollisuuksia uudenlainen IoT-teknologia voisi tarjota porojen seurantaan. Tärkeät mittarit, joiden avulla me poropuolella lähetinten toimivuutta seuraamme, ovat verkon kattavuuden lisäksi patterin tai akun kesto ja lähettimen koko. Toiveissa on, että molemmat ominaisuudet paranisivat uuden teknologian myötä, Paliskuntain yhdistyksen toimistopäällikkö Matti Särkelä kertoo.

Aloite hankkeeseen tuli poromies Seppo Koivistolta ja Paliskuntain yhdistykseltä, jotka etsivät kumppania porojen seurannan kehittämiseen. Digita lähti hankkeeseen nopealla aikataululla ja on nyt mukana tutkimassa teknologian kehitys- ja käyttömahdollisuuksia.

Tärkeää koko elinkeinolle

IoT-teknologialla tarkoitetaan erilaisten tietojen keräämistä ja ohjaamista tietoliikenneyhteyksien kautta. Usein seurataan koneita ja laitteita, mutta tässä tapauksessa lähettimiä kantavat eläimet. Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli käyttää jo saatavilla olevia IoT-verkkoa käyttäviä GPS-paikannuslaitteita ja testata niiden toimivuutta sekä kestävyyttä. Kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä saatuun tietoon.
– Ensimmäinen vaihe oli kohtuullisen rajattu. Halusimme ymmärtää paremmin, millainen IoT-verkko Lapin alueelle pitää rakentaa sekä testata laitteiden kestävyyttä. Vastaan onkin tullut sekä hyviä että huonoja päätelaitteita, Digitan Ari Kuukka sanoo.

Seppo Koivisto Palojärven paliskunnasta on ollut hankkeen puuhamiehenä.

Hanketta Palojärven paliskunnassa vetävä Seppo Koivisto pitää tuloksia hyvin rohkaisevina. Kokeen alussa koettujen vastoinkäymisten jälkeen joulukuun alussa löydettiin uusia, toimivampia lähettimiä. Niistä on saatu reaaliaikaista tietoa matkapuhelimiin jatkuvasti ja tarkasti.
– Myöhemmät laitteet ovat toimineet moitteettomasti, vaikka tänä aikana on eletty voimakastakin pakkasjaksoa. Poroelinkeino tarvitsee tällaista seurantaa. Hävikki on jo pitkään ollut niin suuri, että tulot ovat tietyllä tavalla vaarantuneet. Suurpetokanta on riistäytynyt käsistä poronhoitoalueella ja tietysti luonnoneläimiä uhkaavat myös liikenneonnettomuudet tai luonnollisetkin kuolemat. Kaikissa tapauksissa tarvitsemme reaaliaikaista tietoa ja näyttöä, jotta tiedot eivät pohjautuisi mututuntumaan. Meidän pitää tietää, mitä eläimelle tapahtuu luonnossa, Koivisto painottaa.

Verkko rakentuu tarpeen mukaan

Testivaihe on rohkaissut jatkamaan kokeiluhanketta. Nyt on aloitettu neuvottelut laitevalmistajien kanssa entistä paremmin tähän tarkoitukseen soveltuvien päätelaitteiden suunnittelemiseksi, sillä nykyiset laitteet eivät vielä ole kooltaan tai muotoilultaan ihanteellisia, vaikka ovatkin jo nyt perinteisiä ratkaisuja huomattavasti pienempiä ja kevyempiä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa päätelaite voitaisiin kiinnittää poron korvaan.
– Nämä nykyiset kiinnitetään pannalla kaulaan. Minusta se ei ole eläimen kannalta yhtä toimiva ratkaisu kuin pienikokoisempi laite. Poro ei tarvitse kaulaansa mitään ylimääräistä ja toivomme, että laite olisi niin pieni, että se voisi olla huomaamaton, Koivisto kertoo.

Nykyiset seurantalaitteet on kiinnitetty pannalla porojen kaulaan.

Seuraavaksi ollaan siirtymässä kohti toista testivaihetta, johon haetaan nyt mukaan uusia paliskuntia seurannan laajentamiseksi. Kuukka toivoo yhteydenottoja paliskunnista ja omistajilta, jotka ovat kiinnostuneita kokeilun seuraavasta vaiheesta.
– Toivomme saavamme vuoden 2018 aikana muutaman muun paliskunnan mukaan. Tavoitteenamme on, että vuoden lopussa seurannassa olisi jo tuhansia poroja. Paliskuntien sijainnilla ei ole hirveästi merkitystä. Tällä hetkellä verkkoomme ei kuulu paljon aluetta Rovaniemen pilottialueen ulkopuolelta, mutta lähtökohtana on laajentaa verkkoa tarpeen tullen sen mukaan, mistä halukkaita löytyy. Lappi on haastava paikka langattoman verkon rakentamiseen, mutta kokemukset ensimmäisestä vaiheesta olivat niin rohkaisevia, että olemme kiinnostuneita laajentamaan lähes minne tahansa, missä mielenkiintoa on.

Koekäyttöön haetaan nyt lisää poroja

Digita haluaa laajentaa porojen seurannan kokeilua. Tavoitteena on laajentaa tutkimusta muihinkin paliskuntiin ja saada mukaan selkeästi lisää poroja. Digitan suunnitelmissa on rakentaa omaa IoT-verkkoaan asiakkaiden tarpeen mukaan, joten yhteydenottoja toivotaan poronhoitajilta käytännössä kaikkialta.

– Olemme valmiita rakentamaan verkon hyvin hankaliinkin paikkoihin, koska haluamme kerätä lisää kokemuksia siitä, mitä tarkoittaa rakentaa IoT-verkon peitto vaikkapa Lapin käsivarren erämaahan, Ari Kuukka Digitalta sanoo.

Uudenlainen teknologia voi tarjota arvokkaita mahdollisuuksia poronhoidolle. IoT-verkon seurannalla kaikkien porojen sijainti nähdään muutaman tunnin välein ja nykyinen hävikki voitaisiin saada kuriin. Mikäli hankkeen seuraava vaihe kiinnostaa, pyytää Digita poronhoitajia ottamaan yhteyttä Ari Kuukkaan, puh. 040 149 7942.