Blogikirjoitus

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi 28.9.2020 uutisen, jossa käsiteltiin Yleisradion kirjettä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle. Kirjeessä kiirehdittiin viestintäpoliittisia ja lainsäädännöllisiä toimia, joilla varmistettaisiin riittävät taajuudet ja teleoperaattoreiden investoinnit 5G-verkkoihin. Tätä kautta Yleisradiolla olisi mahdollisuus siirtää televisiojakelu tulevaisuudessa yksinomaan laajakaistaverkkoihin.

Juttu herätti runsaasti mediahuomiota. Se ei ole ihme. Toteutuessaan Yleisradion ehdotuksilla olisi merkittävä vaikutus siihen, miten suomalaiset voivat käyttää tv-palveluita tulevaisuudessa. Kolme pääpointtia:

1. Antenniverkko elää ja voi hyvin – ja sen sisältö on monipuolisempi kuin koskaan

Television jakelu antenniverkon kautta on vanhin tapa jaella tv-sisältöjä katsojille. Säännöllisiä TV-lähetyksiä on tehty jo vuodesta 1957 saakka.

Monet ovat sitä mieltä, että antenniverkko olisi vanhentunut tai taantunut. Tämä ei ole totta, antenniverkossa on tarjolla enemmän tv-kanavia kuin koskaan aiemmin. Jakelussa on suuri määrä suosituimpia maksu-tv-kanavia ja saatavilla on viimeisimmät vuorovaikutteisen television palvelut. Palvelut, jotka vielä useimmista kaapeliverkoista puuttuvat. Digita on kehittänyt näitä antenniverkon jakelun ja internet-tarjonnan yhdistäviä hybridi-tv-palveluita yhdessä tv-yhtiöiden kanssa. Mediayhtiölle ne tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden luoda uudenlaisia, aikataulutetun eli lineaarisen ja ajasta riippumattoman tv:n palvelukokonaisuuksia.

Suurin osa netti-tv-palveluista tarjotaan käyttäjille jo nyt antenniverkossa hybridipalveluina, ja niitä voi käyttää suoraan tv-kanavilta.

Antenni-tv:tä myös kehitetään jatkuvasti, koska mm. ajasta riippumattomat ja henkilökohtaisiin mieltymyksiin liittyvät palvelut ovat kuluttajille tärkeitä. Siksi esimerkiksi suurin osa netti-tv-palveluista tarjotaan käyttäjille jo nyt antenniverkossa hybridipalveluina, ja niitä voi käyttää suoraan tv-kanavilta. Lisäksi antenniverkon ominaisuuksia kehitetään ja pilotoidaan mm. 5G-jakelun, 4K/UHD-kuvanlaadun, jne. osalta. Tapa, jolla antenni-tv mielletään tänään, ei toimi määritelmänä tulevaisuuden antenni-tv:lle. Se, mikä tulevaisuudessakin jatkuu, on lineaarisen television olemassaolo, tv-sisällön massajakelun kysynnän jatkuminen ja tarve jaella kaupallisen tv:n ohjelmat kuluttajille (mobiili)operaattoririippumattomasti.

2. Vain antenniverkko takaa maksuttomat ja monipuoliset tv-palvelut kaikille suomalaisille

Suomalaisten kuluttajien ja mediayhtiöiden näkökulmasta on tärkeää, että television jakelussa ja vastaanotossa on vaihtoehtoja. Tällä hetkellä antenni-tv erottautuu muista verkoista paitsi sillä, että sen saatavuus on maantieteellisesti erittäin laaja, myös siten, että se on vastaanottajalleen maksuton palvelu. Tällaisen vaihtoehdon poistuminen puhtaan laajakaistajakelun myötä muuttaisi kuluttajien tilannetta kotimaisen tv:n vastaanotossa. Se myös vaikeuttaisi kaupallisen median asemaa, koska kaikki tv:n vastaanottajat olisivatkin käytännössä jonkin teleoperaattorin asiakkaita. Lisäksi on syytä muistaa, että antenni-tv-verkolla on merkittävä rooli luotettavuutensa vuoksi kriisiajan viestimenä sekä huoltovarmuuden turvaajana.

3. Televisiokanavat ovat ainutlaatuinen kilpailuetu suomalaisille mediayhtiöille

Suomalaiset käyttävät keskimäärin kolme tuntia lineaarisen television – tutummin ”tv-kanavien” – parissa ja ne tavoittavat 85 % suomalaisista joka viikko. Tästä hyötyvät myös kotimaisten netti-tv-palveluiden kehittäjät, joille tv-kanavat tarjoavat erinomaisen tavan nostaa netti-tv:n palveluiden käyttöä ja tunnettuutta. Esimerkiksi Netflix joutuu vuosittain sijoittamaan huikeita summia markkinointiin päästäkseen lähellekään Yle Areenan käyttömääriä. On siis suomalaisen tv-toiminnan etu, mitä enemmän ja parempia sisältöpalveluita tulevaisuudessa pystytään tarjoamaan osana tv-kanaville rakennettua kokonaispalvelua.

Suomalaiset käyttävät keskimäärin kolme tuntia lineaarisen television – tutummin ”tv-kanavien” – parissa ja ne tavoittavat 85 % suomalaisista joka viikko.

Aikatauluun sidotun eli lineaarisen television ytimessä ovat suorat lähetykset ja suuret tapahtumat. Niiden tavoitteena on kerätä tv:n ääreen suuria yleisöjä – tyypillisesti satoja tuhansia tai miljoonia katsojia samanaikaisesti. Nämä ovat juuri niitä massatapahtumia, joiden tv-jakelusta laajakaistaverkoissa Yleisradiokin on huolissaan.

Juuri tähän massajakelun tarkoitukseen ns. broadcasting-verkot on suunniteltu – ja ne ovat sitä myös tulevaisuudessa. Onkin paradoksaalista, että antenni-tv:n käytössä olevat loputkin UHF-taajuudet tulisi joidenkin mielestä siirtää langattoman laajakaistan käyttöön: Tällä halutaan mahdollistaa television massajakelu laajakaistaverkoissa, vaikka tämä hoidetaan jo tänä päivänä huomattavasti varmemmin ja edullisemmin sekä huoltovarmuus huomioiden antenni-tv:llä.

Yleisradion ehdotuksesta on tärkeää keskustella. Antenni-tv on kuitenkin erittäin tärkeä osa suomalaisten arkea, ja sen alasajolla olisi merkittävä vaikutus tv-palveluiden maanlaajuiseen tarjontaan. Siksi tulevaisuuden taajuusratkaisuja tehtäessä on tärkeä turvata antenni-tv:lle riittävät taajuusresurssit, jotta sen sisältötarjonta, yhä parantuva kuvanlaatu ja kehittyvät palvelut voidaan turvata myös jatkossa. Suomessa on erinomaiset langattomat laajakaistaverkot ja myös niitä on tärkeää kehittää. Tämä voi kuitenkin tapahtua ilman, että antennijakelu ja sen edelleen kehittäminen siitä kärsii.

Teppo Ahonen
Johtaja, Videojakelupalvelut
+358 40 563 0299
teppo.ahonen@digita.fi