SUOMEN IOT-MAAJOUKKUE ESITTÄYTYY

Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2020 -tutkimuksen mukaan noin 40 prosentilla suomalaisyrityksistä oli käytössä laitteita tai järjestelmiä, joita voi valvoa tai hallita internetin välityksellä – toisin sanoen IoT-laitteita tai -ratkaisuja.

Näissä ja monissa muissakin yrityksissä pohditaan aktiivisesti, millaisia hyötyjä IoT-teknologiasta voitaisiin saada omaan liiketoimintaan. Myös vastuullisuuden toteuttaminen liiketoiminnassa on korostunut voimakkaasti viime vuosina, ja siihen IoT-ratkaisut ja niiden ympärille rakentuneet IoT-ekosysteemit voivat tarjota lukuisia uusia mahdollisuuksia.

Heitä varten on Digita ja sen ympärilleen rakentama suomalaisten, vastuulliseen liiketoimintaan tähtäävien huippuosaajien IoT-ekosysteemi, joka on on mahdollistanut satojen vastuullisten ja korkealuokkaisten ratkaisujen tarjoamisen asiakkaille mm.
energia-, vesi-, rakennus-, LVI- ja jätehuoltosektoreilla. Voimme itse asiassa puhua leikkimielisesti Suomen IoT-maajoukkueesta.

Esittelemme artikkelisarjassamme Suomen IoT-maajoukkueen jäseniä. Laitevalmistajista on tällä kertaa vuorossa Nokeval Oy.

NimiNokeval Oy
Liikevaihto4,6 MEur (2021)
Perustettu1980

Kuka olet?

Lari Maasalo, teknologiajohtaja ja yksi omistajista. Vedän 12 hengen tuotekehitys-tiimiämme, joka kehittää mittauslaitteita ja niihin liittyviä pilvipalveluratkaisuja.

Tein diplomityöni lyhyen kantaman lähettimistä ja tulin vuonna 2002 kehittämään langattomia mittauslaitteita Nokevaliin, joka oli toiminut jo 1980-luvulta lähtien. Tänä vuonna minulla täyttyi siis 20 vuotta Nokevalissa.

Millaisia IoT-laiteratkaisuja te tarjoatte asiakkaillenne? Mikä on vahvuusalueenne ja miten näet tulevaisuuden tällä alueella?

Laitteemme soveltuvat moniin tarpeisiin, mutta keihäänkärkemme ovat suurkeittiötoiminnan sekä laajemminkin ruoan ja hygienian alueella. Kiteytetysti toimitamme mittausratkaisuja kylmäketjun valvontaan ja ruokaturvallisuuden varmistamiseen.

Laiteratkaisumme sopivat myös rakennusten ja kiinteistöjen ilman laadun valvontaan. Ja alkutaipaleelta1980-luvulta lähtien olemme olleet myös teollisuuden luottokumppani, vaikka siellä IoT:n kehitys onkin ollut hitaampaa.

IoT-laitemarkkinoilla on nykyään monia toimijoita, ja me haluamme profiloitua siinä joukossa erityisesti laadukkaiden ja tarkkojen mittauslaitekokonaisuuksien toimittajana. Niihin sisältyy erilaisia elinkaaripalveluita, kuten kalibrointipalvelu, jossa vaihdamme valmiiksi kalibroidut laitteet vanhojen tilalle. Halvimmilla hinnoilla emme kilpaile, vaan tähtäämme lisäarvon tuottamiseen valmiilla kokonaisuuksilla.

Miten päädyitte IoT-laiteratkaisujen kehittämiseen?

Tutustuimme yrityksemme perustajan Jani Vähäsöyringin kanssa armeijassa radiolaitteisiin. Yhteistyö jatkui sittemmin Nokevalissa, joka siihen aikaan valmisti langallisia mittalaitteita. Halusimme kuitenkin luoda jotain uutta ja modernia, joten vuonna 2003 aloimme kehittää mittaamiseen langattomia radiolaitteita. Niille ei silloin ollut olemassa mitään valmiita standardeja – eikä sen puoleen myöskään IoT-termiä.

Miksi valintanne kohdistui LoRaWAN:iin ja Digitaan ja mitä etua siitä koituu loppuasiakkaalle?

Meillä oli ollut kymmenisen vuotta oma tekniikka käytössä, mutta näimme järkeväksi hakea myös uusia vaihtoehtoisia ratkaisuja talon ulkopuolelta. Löysimmekin muutama vuosi sitten LoRaWAN:in, ja Digita päätyi sen myötä kumppaniksemme. Aiemmin käytimme omaa tukiasemaa, mutta nyt voimme nojata Digitan verkkoon, joka on osoittautunut erityisesti kiinteistöissä hyväksi ratkaisuksi.

LoRaWAN:in suurin vahvuus on sen pitkä radiokantama pienellä virrankulutuksella. Tiedonsiirtokaistan täytyy olla myös riittävä, koska dataa voi siirtyä anturilaitteista minuutinkin välein. Ja tietysti tärkeää on, että data siirtyy ja tallentuu tietoturvallisesti.

Mistä saavutuksesta olette erityisen ylpeitä?

Olemme jo 20 vuotta toimineet langattomien mittauslaitteiden toimittajana, ja nyt meillä on menossa kolmannen sukupolven laitteet ja toisen sukupolven pilvipalvelu. Olenkin erityisen ylpeä siitä, että olemme jatkuvasti kyenneet kehittämään uusia palveluita.

Nokevalin ratkaisuja on käytössä tuhansissa keittiöissä ympäri Suomen – vaikkapa nyt legendaarisella Linkosuolla Tampereella yhtenä esimerkkinä. Kärkituotteemme lienee kädessä pidettävät laitteet, joilla voidaan mitata ruoan lämpötilaa. Suoraan pilveen yhteydessä oleva käsimittarimme on tietääkseni ainoa maailmassa.

Miten laiteratkaisunne auttavat loppuasiakasta kehittämään vastuullisuuttaan?

Oma tuotantomme on vastuullista alusta loppuun ja laitteemme ovat pitkäikäisiä: pisimmillään ne ovat olleet käytössä jopa 20 vuotta.

Kun ajatellaan ammattikeittiön tai muun elintarvikealan toimijan näkökulmasta, niin laiteratkaisuillamme voidaan lisätä turvallisuutta, vähentää kylmäketjun valvonnan avulla ruokahävikkiä ja vähentää samalla myös hiilidioksidipäästöjä. Elintarvikehygienia ja ruokaturvallisuus ovat myös ymmärrettävästi nousseet voimakkaasti esiin Covid-19-pandemian myötä. Ja sitten tietenkin täytyy muistaa energiansäästö: jos pakastin on liian kylmä, niin se hukkaa energiaa. Pienellä IoT-laitteella voi säästää energiaa noin 5 % per lämpöaste, joten laite maksaa itsensä sitä kautta hyvin nopeasti takaisin.

Mikä merkitys teille on ”Suomen IoT-maajoukkueella” eli kasvavalla IoT-toimijoiden ekosysteemillä?

Kukaan ei yksin voi ratkaista kaikkia asiakkaan tarpeita, se on minusta päivänselvää. Siksi onkin hyvä yhdistää alaa eri kulmilta lähestyviä toimijoita, jotka voivat tuoda mukaan oman osaamisensa avoimien rajapintojen avulla. Suomi on pieni maa ja yritykset pieniä, joten voimien yhdistäminen on ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin leiriytyminen omiin nurkkiin.

Meillä on käytössä kehittämämme NSnappy–alusta, johon voimme ottaa muitakin toimijoita mukaan, ja toisaalta myydä pelkkiä laitteitamme jonkin muun toimialan ratkaisuja tarjoaville. Siinä maajoukkueajattelu toimii ja antaa NSnappylle lisäulottuvuuksia hakea kasvua ulkomailtakin.