Kiinteistöjen hallinta älyllistyy vauhdilla. Älykkään mittausanturiteknologian myötä kiinteistössä voidaan seurata esimerkiksi vedenkulutusta, lämpötilaa ja ilmanlaatua reaaliaikaisesti etänä.

Syksy tuo mukanaan viileämmän sään, mikä tietää kiinteistöille jälleen lämmityskulujen nousua. Älykkäällä kiinteistön energiatalouden mittaamisella ja optimoinnilla voitaisiin kuluissa kuitenkin säästää huomattavasti.

Monessa kiinteistössä ihmetellään tunkkaista sisäilmaa, energiankulutuksen piikkejä ja liian kovalla pauhaavaa lämmitystä. Tasaisten, mukavien olosuhteiden ylläpito ei olekaan helppoa pelkällä mutu-tuntumalla.

Hämeenlinnalainen GreenUp Group Oy kehitti kiinteistöille palvelukokonaisuuden, jonka avulla voidaan tehostaa kiinteistön energiataloutta. Palvelun ytimessä on ensin selvittää älykkäiden mittausantureiden avulla, mistä ongelmat oikeastaan johtuvat. Sen jälkeen pystytään optimoimaan kiinteistön olosuhteita samalla turhia kulutuksen piikkejä karsien.

– Aivan jokainen kiinteistö hyötyisi reaaliaikaisesta olosuhteiden ja kulutuksen seurannasta. Tuntuvin hyöty on ehdottomasti rahanarvoinen säästö kiinteistön juoksevissa ja alati kasvavissa kuluissa, toteaa GreenUpin toimitusjohtaja Timo Raulamo.

GreenUpin toiminta perustuu vahvaan energia- ja olosuhdeosaamiseen sekä uusimpaan, kustannustehokkaaseen mittausteknologiaan. Mittausantureiden nopea tiedonsiirto ja lähes huoltovapaa toiminta ovat kotimaisen Digitan LoRaWAN-verkon ansiota.

– LoRaWAN-verkko oli meille luonnollinen valinta alusta asti. Digita on iso ja vakaa toimija, joka on näyttänyt kyntensä jo moneen kertaan. Yhteistyö heidän kanssaan on ollut sujuvaa, ja satunnaisiin kuuluvuushaasteisiinkin olemme saaneet tukea aina nopeasti, Raulamo kuvailee.

Päiväkodin sisäilmaongelmat ratkesivat olosuhdeanturien avulla

Ympäristöystävälliset valinnat vaikuttavat yhä enemmän kiinteistöhallinnankin puolella. Uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseen siirtymisestä puhutaan paljon, mutta Raulamo suosittelee ensin hoitamaan kiinteistön energiatalouden kuntoon. Pelkästään energianlähteen vaihtaminen ei välttämättä riitä tuomaan toivottuja kustannusten ja energiankulutuksen säästöjä.

Erityisesti kaukolämpöä hyödyntävien kiinteistöjen energiankulutus on Raulamon kokemuksen mukaan monesti huonolla tolalla. Kaukolämmön hinnasta osa määräytyy useimmiten kiinteistön korkeimman energiankäyttöhuipun mukaan.

– Useissa kiinteistöissä törmää ongelmaan, että ostetaan lämpöä, mutta kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, miten sitä oikeastaan käytetään. Taloyhtiötkin vertailevat mielellään keskenään, paljonko kiinteistössä energiaa käytetään, mutta eivät tiedä, mihin sitä tarkalleen kuluu.

GreenUpin viimeisimpiä kohteita on ollut kuusi vuotta sitten valmistunut kunnan päiväkoti, josta saatiin jatkuvasti huomautuksia muun muassa tunkkaisesta sisäilmasta ja vetoisuudesta. Päiväkotikiinteistössä kerättiin ensin olosuhdeantureiden avulla tietoa muun muassa lämpötilasta ja sisäilman laadusta, joita verrattiin energiaraportoinnin kautta saataviin tuntitason kulutustietoihin.

– Tässä kohteessa saatiin laskettua kaukolämmön perusmaksu puoleen aiemmasta ja pudotettua energiankulutusta lähes kolmanneksella. Yksi iso tekijä oli ilmanvaihdon muuttaminen tarpeenmukaiseksi. Ilmanvaihto on usein kiinteistössä iso energiasyöppö, Raulamo sanoo.

Hänen kokemuksensa mukaan ilmanvaihdon teho voi olla jopa 3–4-kertainen todelliseen tarpeeseen eli syntyviin hiilidioksidipäästöihin verraten. Luonnollisesti päiväkotikiinteistössä tehtyjen muutosten seurauksena myös kiinteistöhuolto sai huokaista helpotuksesta, kun valitusten perässä ei tarvitse enää jatkuvasti juosta säätämässä kiinteistön laitteita.

Älykkään mittausanturiteknologian avulla säädöt onnistuvat etänä.

”Jokainen tuntee jonkun huonosta sisäilmasta kärsivän”

Raulamo puhuu tasapainoisista kiinteistöistä eli sellaisista, joissa energiankulutus tunnetaan tarkan seurannan avulla läpikotaisin, turhat kulutuspiikit on onnistuttu karsimaan pois ja energiankulutuksesta maksetaan vain todellisen tarpeen eli käytön mukaan.

Hänen kokemuksensa mukaan yleisimpiä ongelmia kiinteistöjen energiataloudessa ovat väärin mitoitettu ilmanvaihto, turha lämmitys sekä salakavalat vesivahingot, joiden aiheuttamat kalliiksi tulevat remontit voitaisiin ehkäistä helposti vesivuotoantureilla. Lisäksi huomio kannattaisi kiinnittää reaaliaikaiseen ulko- ja sisäilman välisen paine-eron mittaukseen, jota tehdään ”aivan liian vähän”.

– Lähes jokaisessa kohtaamassamme kiinteistössä on koneellinen ilmanvaihto, mutta lähes kukaan ei mittaa reaaliaikaisesti ulko- ja sisäilman paine-eroja. Ongelma on siinä, että rasitus kohdistuu ulkoseinään, kerää näin kosteutta kiinteistöjen rakenteisiin ja sitä myöten aiheuttaa valtavasti kosteusongelmia. Jos paine-eromittaus tehtäisiin asianmukaisesti, voitaisiin jopa tuplata kiinteistön elinikä ja vähentää kiinteistöille kasaantuvaa korjausvelkaa, Raulamo arvelee.

Kiinteistön hallinnoinnin älyllistäminen voi olla teknologian kannalta suuri harppaus eteenpäin, mutta jo pienin askelin ja toimin voi nähdä suuria hyötyjä.

– IoT-teknologia on mahdollistanut sen, että mittausantureiden kustannukset ovat todella edulliset aiempaan verrattuna. Ennen antureiden asennus vaati kaapeloinnin ja verkkovirran, kun nyt paristoilla toimivat anturit voidaan lätkäistä tarralla seinään.

Satsaus kiinteistönkäyttäjien hyvinvointiin on myös merkittävää aikana, jolloin sisäilmaongelmista kärsii valitettavan moni.

– IoT-teknologialla varmistetaan rakennusten pitkä elinkaari, huomattavat kustannussäästöt, parannetaan energiatehokkuutta ja vähennetään päästöjä, mutta varmistetaan myös käyttäjille raitis, terveellinen ja hapekas sisäilma. Jokainenhan meistä tuntee jonkun huonosta sisäilmasta kärsivän, Raulamo toteaa.

GreenUp on osa Suomen johtavaa uusiutuvan energian Carbon Exit-yhteenliittymää, johon kuuluvat GreenUpin lisäksi Tom Allen SeneraSt1 LähilämpöRototec ja Gebwell. Carbon Exit toimittaa kustannustehokkaat uusiutuvan energian laitokset elinkaariratkaisulla, jossa uusiutuvan energian investointi maksaa itsensä takaisin saavutetuilla säästöillä korkojen kera – ja ympäristö kiittää.

Artikkeli on julkaistu alun perin mtvuutiset.fi-sivuilla kaupallisena yhteistyönä.