Suomi on ihanteellinen datakeskusten sijaintimaa

Tällä hetkellä keskustelu käy kuumana Suomeen rakennettavien konesalien osalta. On hyvä muistaa myös, että jo olemassa olevaa kapasiteettia voi hyödyntää ja Suomi on tässäkin suhteessa kiinnostava markkina. Euroopaan perustetaan vauhdillla uusia datakeskuksia vastaamaan kasvavaa datankäytön tarvetta, erityisesti tekoälyn yleistyessä. Suomi erottuu edukseen kustannustehokkaan energian, olemassa olevan tilan, luonnon tarjoaman jäähdytyksen ja laadukkaiden tietoliikenneyhteyksien ansiosta, toteaa Digita Data Centersin johtaja Juha Syrjänen.

Suomessa on yli 50 datakeskusta, ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. FDCA – Finnish Data Center Association arvioi, että Suomeen tullaan julkaisemaan noin 2GW uutta datakeskuskapasiteettia lähitulevaisuudessa.

Viileä ilmasto tuo jopa 50 % säästöjä kustannuksissa 

Suomessa on monipuolinen ilmasto, jossa neljä vuodenaikaa on hyvin edustettuna. Suurimman osan vuodesta Suomen sää on kuitenkin maailman ja Euroopan standardeilla viileä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2024 koko maan keskilämpötila oli noin 4,0 astetta.  Suomen datakeskukset hyödyntävät kylmää ilmastoa, mikä vähentää jäähdytyskustannuksia jopa 50 prosenttia. 

  • Ei pelkoa isoista luonnonkatastrofeista 

Ilmastonmuutos voimistaa sääilmiöitä ympäri maailmaa ja lisää myös luonnonkatastrofien riskiä myö meillä Suomessa. Ilmastomme on kuitenkin suhteellisen vakaa ja ennustettavissa. Suomessa ei käytännössä ole jättimäisiä tulvia eikä niin vakavia myrskyjä, jotka esimerkiksi veisivät sähköverkon kokonaan alas. Myös seismologisesti Suomi on vakaa maa, eivätkä maanjäristykset eivät uhkaa datakeskusten herkkiä järjestelmiä.

  • Edullista, luotettavaa ja vihreää sähköä 

Energian hinta, saatavuus, sähköverkon kattavuus sekä laatu ja sähkön verotus ovat kaikki tekijöitä, joissa Suomi erottuu edukseen. Sähkö on eurooppalaisilla standardeilla edullista ja sen saatavuus on turvattu. Esimerkiksi Suomen keskimääräinen sähkön hinta kotitalouksille vuonna 2022 oli noin 0,1934 €/kWh, kun taas esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja Espanjassa keskihinnat olivat yli 0,30 €/kWh. 

Sähköverkon osalta huomattavaa on myös, että se mielletään meillä osaksi huoltovarmuuskriittistä infrastruktuuria ja sähkön toimitusvarmuus on maailman huippuluokkaa. Sähkön siirtovarmuus oli Suomessa 99,99993 prosenttia vuonna 2022 (Finngrid).  Verkon ylläpito ja siihen tehtävät investoinnit ovat jatkuvia ja merkittäviä. 

Lisäksi Suomi panostaa tällä hetkellä paljon sähkön ympäristöystävällisyyteen tuottamalla vihreää sähköä muun muassa jätteitä polttamalla sekä kasvattamalla vesi- ja tuulivoiman kapasiteettia. Yli 75 prosenttia Suomen datakeskusten käyttämästä sähköstä tulee uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan hiilidioksidivapaasti muun muassa vesi-, tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla.

Vakaa ja innovoiva yhteiskunta 

Suomalainen yhteiskunta on vakaa ja rauhallinen tarjoten siten turvallisen paikan toteuttaa datakeskusinvestointeja ilman merkittävää poliittista kuohuntaa. Esimerkkinä, vuonna 2024 Suomeen investoitiin yli 1,5 miljardia euroa uusien datakeskusten rakentamiseen. Suomalaiset ovat tunnettuja myös digitaalisista innovaatioistaan ja esimerkiksi nyt datakeskuksissa syntyvä lämpö on mahdollista palauttaa energiayhtiöiden käyttöön, jolloin ne hyödyttävät muutakin yhteiskuntaa. Suomen korkea koulutustaso takaa osaavat tekijät. 
 
Suomessa valtio ja kunnat toivottavat uudet datakeskukset tervetulleiksi. Tämä näkyy esimerkiksi kaavoituksessa ja lupaprosesseissa, jotka etenevät sujuvasti verrattuna moneen muuhun kilpailijamaahan. 

Erinomainen tietoliikenne tuo varmuutta

Laadukkaat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat paikallisten palveluiden, kuten pilvipalveluiden, tehokkaan käytön. Yhteydet datakeskuksiin luovat ihanteelliset liiketoiminta- ja kehitysympäristöt, joissa data on paikallisesti hallittavissa ja turvassa. Tämä parantaa myös huoltovarmuutta.

Vakaaseen toimintaympäristöön kuuluu myös hyvin toimiva infrastruktuuri. Suomesta löytyy erinomaiset tietoliikenneyhteydet sekä maan sisällä että muihin maihin. Yhteydet Euroopan tärkeimpiin tietoliikennekeskittymiin ovat täältä huippuluokkaa.

Nopeat nettiyhteydet parantavat palveluja 

Monet edellä mainituista seikoista tekevät Suomesta myös nopeiden nettiyhteyksien luvatun maan: Suomen keskimääräinen latausnopeus vuonna 2024 oli 3,84 sekuntia pöytäkoneella. Esimerkiksi pelien verkkokäyttö vaatii hajautettua ja nopeata kapasiteettia. Tässä yhteydessä nopea siirtoyhteys (latenssi) on monissa liiketoimintasovelluksissa vaadittu ominaisuus. 

FDCA – Finnish Data Center Association on arvioinut vuonna 2024, että Suomeen tullaan julkaisemaan noin 2GW verran uutta datakeskuskapasiteettia lähitulevaisuudessa. Tähän summaan lasketaan normaalit DC-hankkeet, eli rakennuskulut ovat luokkaa 10 M€ / 1 MW)  Rakentamisaika tulee olemaan noin 10–15 vuotta. Kyseisten investointien kokonaismäärä pelkästään rakentamiseen on noin 20 Miljardia euroa ja arvioiden mukaan vaatii 40 000 henkilötyövuotta. 100 MW datakeskus työllistää alueelle noin 100 ihmistä, joten suora työllistämisvaikutus olisi noin 2000 henkilöä ja kerrannaisvaikutusarvio (huolto, logistiikka, majoituspalvelut ym.) näissä on ollut eri raporttien mukaan 1–8 kertainen, joten lisätyötä tulee tuohon päälle 2000–16 000 työpaikkaa.

Juha Syrjänen

Tutustu Digita Data Centersiin