Julkaistu:  17.10.2018

Hankkeessa hyödynnetään Digitan verkossa toimivaa IoT LoRaWAN-teknologiaa maatalousyrittäjien työn tehostamiseen osana 2010-luvun smart farming –trendiä.

Suomessa tilojen määrä vähenee ja samaan aikaan tilakoot kasvavat. Yksittäiset viljelijät siis omistavat enemmän ja maata ostetaan pitkienkin matkojen, jopa kymmenien kilometrien päästä. Tämä alan kehitys tuo mukanaan haasteita viljelijöille, jotka ovat perinteisesti joutuneet matkaamaan pelloilleen esimerkiksi tarkastuskäynneille, kertoo myyntijohtaja Mika Flinck Digitasta.

Digitan LoRaWAN-teknologiaan pohjautuva IoT-verkko soveltuu erinomaisesti myös maatilojen toimintojen digitalisointiin ja olosuhdeseurantaan, jatkaa Flinck.

Pelloilla pitää käydä tarkkailemassa tilannetta. Vaikkapa keväällä on ennen muokkaustöiden aloittamista arvioitava, onko routa jo sulanut. IoT-teknologian avulla tiedon tuominen älylaitteeseen säästää aikaa ajelulta edestakaisin, havainnollistaa toimitusjohtaja Sami Metsänperä ohjelmistokehitysyritys Soficta Oy:stä.

Digitalisaation avulla viljelystä voidaan tehdä tehokkaampaa ja anturit sekä mittarit nähdään tulevaisuuden maatilojen arkisina elementteinä. Seuranta paranee ja tietoa tilasta saadaan ilman fyysisiä tarkastuskäyntejä ja mahdollisesti hukattua aikaa. Kustannussäästöjen lisäksi tarkempi tiedonkeruu ja seuranta tuovat ympäristöhyötyjä ja toisaalta avaavat IT-alalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tavoitteena tuoda helpotusta maatilojen omistajille

Ennen hankkeen käynnistämistä toteutettu selvitys sekä paikallisten maatalousyrittäjien kanssa pidetty työpajapäivä antoivat viitteitä paikallisten kiinnostuksesta digitalisaation hyötyjä kohtaan. Maatalousyrittäjät haluaisivat lisätietoa muun muassa viljelyolosuhteista, varastotilanteesta, rakennuksista, koneista ja energiankulutuksesta.

Tärkeää tietoa haluttiin tarkemmin myös muun muassa säätilasta. Käytännössä tarkoitus on rakentaa mikrosääasemia niin, että se tiivistäisi Ilmatieteenlaitoksen valtakunnallista säätietoverkkoa. Tiloille viedään sääasema ja tilallisille annetaan pääsy tietoihin. Siten he tietävät, onko kymmenen kilometrin päässä olevalla peltolohkolla oikeasti satanut. Esimerkiksi kasvinsuojeluaineita ruiskuttaessa pitää olla riittävän tyyntä, ja teknologian avulla saadaan tietää, milloin tuuli tyyntyy ja siirtymää peltolohkolle voidaan ajoittaa tarkemmin.

Hanke käynnistettiin vuoden 2017 kesällä. Salolaisten teknologiayritysten, maatalousalan ammattilaisten, Salon kaupungin ja Sitran yhteistyönä toteutettavassa hankkeessa on tällä hetkellä mukana 15-30 Salon alueen ja ympäristön maatalousyrittäjää.

Taustalla on vahvasti ajatus siitä, miten maatalousyrittäjien työtä ja tuotantoa voitaisiin tehostaa, ja miten sieltä voitaisiin saada enemmän irti samalla rahalla tai pienemmillä kuluilla. Maatalousyrittäjät haluavat tehostaa omaa toimintaansa esimerkiksi laittamalla oikean määrän lannoitteita ja pääsemällä pellolle oikeaan aikaan keväällä ajelematta ympäri maakuntaa tutkimassa peltolohkoja. Tiedot ovat jo saatavilla teknologisin keinoin, Metsänperä kertoo.

Nyt Farmidata-projektin pilottivaihe on jo pitkällä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa löydettäviä palveluja halutaan tulevaisuudessa viedä Suomen ulkopuolellekin.

Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan tarpeita ja tehdään pieniä kokeiluja. Sen jälkeen tarkoitus on tehdä isompi kokonaisuus, jossa näitä erilaisia palveluja tai pilotissa löydettyjä hyviä menetelmiä, toimenpiteitä ja liiketoimintamalleja skaalataan valtakunnalliselle tasolle. Kolmannessa vaiheessa on tarkoitus löytää myös kansainvälistä liiketoimintaa, avaa Metsänperä.