Digitan blogi


Digitan blogi

7.10.2016 15.26Hyökkäys erämaassa median opetusmateriaalina Tuomas Seppälä

John Fordin elokuva Hyökkäys erämaassa (Stagecoach) on monessa mielessä merkittävä elokuva. Se nosti lännenelokuva

tuomas_seppala_lores
Tuomas Seppälä
t suurten Hollywood-studioiden ohjelmistoon. Elokuvan merkitys John Waynen uralle oli käänteentekevä, eikä vaikutus John Fordin maineelle elokuvaohjaajana ollut mitätön.

Elokuvassa joukko satunnaisia kansalaisia on lähdössä vankkurimatkalle erämaan halki. Kaikilla kulkijoilla on omat syynsä matkalle, eikä heillä ole yhteistä agendaa ennen lähtöä. Kaikki ovat kuitenkin tietoisia erämaan vaaroista. Uhka intiaanien hyökkäyksestä ei kuitenkaan estä matkaa.

Matkan aikana kaikille selviää, että intiaanien hyökkäys on vain ajan kysymys, eikä ratsuväki ehtine joukkoa pelastamaan. Tulossa olevasta intiaanihyökkäyksestä pitää siis selvitä omin voimin. Pakollisen yhteistyön alku ei ole helppo, koska matkalaisilla on voimakkaat ennakkoluulot toistensa motiiveista. Kun yhteistyö vihdoin käynnistyy, tulevat sen hyödyt nopeasti kaikille ilmeisiksi.

Mediamurroksen juoni
Voidaan ajatella, että elokuvan juoni on analogia Suomen mediatoimialan tilasta. Matkustajat kuvaavat suomalaisia mediakentän toimijoita mediakentässä ja intiaanit kuvaavat ulkopuolelta tulevaa uhkaa. Matka, jolle kulkijat ovat lähteneet, vastaa mediatoimialan murrosta. Vaikka media-alan toimijat eivät kaikilta osin tavoittele samoja asioita, yhteinen uhka koskettaa kaikkia. Taistelusta intiaaneja vastaan ei selvitty ilman yhteistyötä, joka on media-alallakin ilahduttavasti alkanut. Suuret suomalaiset mediayhtiöt: Alma Media, MTV, Sanoma Media Finland ja Yleisradio perustivat 2015 Media Metrics Finlandin kehittämään monikanavaista yleisömittausta ja toimialan yhteisiä mittauskäytäntöjä vastaamaan paremmin mainostaja-asiakkaiden, medioiden sekä media- ja mainostoimistojen tarpeita. Voitaisiin sanoa, että kiväärit on jaettu ja seuraavaksi niitä pitää käyttää yhdessä ja oikein. Suomen suurimmat mediatalot ovat tänä syksynä myös perustamassa yhteistä markkinapaikkaa digimainonnan ostamiseen. Vaikuttaa siltä, että kohta kaikilla on myös ammuksia käytettävänään.

Ketä ne intiaanit sitten ovat? Kansainväliset (internet-) jättiläiset Google, Facebook, Amazon, Netflix ja Zalando edustavat suurimpia intiaaniheimoja, mutta niitä on muitakin. Tosiasiassa nämä toimijat eivät ole yksiselitteisesti hyviä tai pahoja. Niiden luonne on kiinni näkökulmasta. Ne ovat kaikki avanneet uusia mahdollisuuksia niin palveluiden ja mainonnan toteuttamiseksi kuin kaupan alallakin tuoden siten toimeliaisuutta yhteiskuntaan. Hyvyyden ja pahuuden subjektiivisuus on hyvin nähtävissä myös lännenelokuvien maailmassa, missä intiaanit olivat säännönmukaisesti verenhimoisia villejä. Paha muuttuukin hyväksi ja hyvä pahaksi, jos tilannetta katsotaan intiaanien näkökulmasta. Intiaanit yrittivät vain ylläpitää omaa elämäntapaansa ja kulttuuriaan, kun valkoiset ryöstivät intiaanien yhteiset laidunmaat omikseen.

Millainen elokuvan loppu sitten oli? Loppujen lopuksi ratsuväki saapui sittenkin pelastamaan matkalaiset ja kokemansa seikkailun jälkeen he olivat oppineet suvaitsemaan toistensa erilaisuutta.

Jatko-osa: kolme pointtia

Tästä eteenpäin meidän media-alalla toimivien kannattaa muistaa ainakin kolme pointtia:

1) Välitön hyökkäys on syytä torjua. Se onnistuu sitä paremmin mitä suurempi joukko saadaan yhteisen tavoitteen taakse. Sopivaa tietoa median käytöstä ja käyttäjistä on tarjolla monilla toimijoilla. Kun tämä tieto otetaan yhteiseen käyttöön, on suomalaisella medialla varmasti riittävä arsenaali tähän hetkeen.

2) Kaikkia voimia ei kannata käyttää ammuskeluun. Pitää myös viljellä maata, käydä kauppaa ja kehittää yhteiskuntajärjestystä. Suomalaiselle medialle tämä tarkoittaa tiivistä liittoutumista kotimaisen kaupan kanssa ja liittouman yhteistä agendaa kansainvälistä kilpailua vastaan.

3) On myös syytä katsoa maailmaa tavallisuudesta poikkeavista näkökulmista. Mitä uhkana koetut toimijat tavoittelevat, ja miten ne haluavat toimia? Voisimmeko rakentaa toimintamalleja, jotka meidän avullamme toimisivat globaalien toimijoiden kannalta entistä paremmin? Silloin me olisimmekin päättämässä säännöistä ja parhaimmillaan siitä voisi syntyä jotain, mitä voisimme myydä myös Suomen ulkopuolelle.

Tuomas Seppälä
Kehityspäällikkö, videoelämyspalvelut, Digita Oy

Blogi on julkaistu 7.10.2016 Talentumin kumppanuusblogissa

 

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


7.6.2016 11.03Haluatko mitalisijoille tuottavuusloikassa? Vesa Erkkilä

Kovempaa juokseminen ei auta, jos kilpakumppaneilla on polkupyörät. Myös tuottavuusloikkakilpailussa tyyli on vapaa ja

Vesa ErkkiläVesa Erkkiläapuvälineitä saa käyttää. Esineiden ja asioiden internet, iot, tarjoaa yhä kasvavan joukon välineitä fiksumpaan tekemiseen. Pitkien loikkien ottaminen ei ehkä olekaan niin vaikeaa.

Apuvälineitä, teknisiä vastauksia ja ratkaisuja mitä moninaisimpiin haasteisiin on tarjolla valtavasti. Olo voi olla kuin suurilla messuilla. Pää on jo pyörällä, mutta monta suurta hallia on vielä näkemättä. Asioiden tekeminen yksinkertaiseksi auttaa monimutkaisuuden keskellä. Tähän ainakin Digitassa uskotaan. Anturit kiinni ja data liikkuu.

Uusien ratkaisujen antamien mahdollisuuksien keskellä entistä tärkeämmäksi nousee kyky löytää oikeat kysymykset. Miksi toimimme juuri näin? Emmekö voisi toimia fiksummin? Hukkaammeko aikaa, energiaa tai luonnonvaroja tarpeettomasti? Voisimmeko siirtyä tuotteiden myynnistä palveluliiketoimintaan? Tarvitaan oivallus mahdollisuudesta tehdä toisin.

Digitan iot-pilottiasiakas, VVO-konserni on oivaltanut. Asuminen on miellyttävämpää, kun asunnon lämpötila pysyy tasaisena. Jotta tämä olisi mahdollista, asuntojen lämpötiloja pitää mitata. Digita hoitaa mittaamisen. Anturit kiinnitetään tarroilla seiniin kiinni ja mittausdata toimitetaan asiakkaalle.  Kerätyn tiedon avulla voidaan säätää lämmitystä. Yksinkertaista. 

Mikä on sinun kysymyksesi ja tarpeesi? Voisitko ehkäistä homeongelmia kosteusantureilla tai seurata tilojen käyttöastetta liikeantureilla? Voisitko välttää turhaa lannoitusta tai ennustaa tulevia olosuhteita tarkan ympäristötiedon avulla? Tai voisitko parantaa palveluasi viemällä asiakkaiden luo nappeja, joita painamalla he voivat helposti viestiä tarpeistaan?

Jos omien kysymysten ja mahdollisuuksien löytäminen tuntuu hankalalta, kannattaa käyttää apujoukkoja. Tekemällä kehitystyötä yhdessä opiskelijoiden kanssa löytyy raikkaita uusia ajatuksia ja uusia lähestymistapoja. Suomessa on myös paljon erinomaisia yrityksiä, joiden kanssa pääsee asioissa eteenpäin. Ja maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä.

Lukemattomat yksinkertaiset ja hyödylliset palvelut, parannukset ja radikaalit avaukset odottavat vielä löytäjäänsä ja toteuttajaansa. Mutta löytääkseen täytyy etsiä, täytyy lähteä liikkeelle. Ensimmäinen onnistuminen kannustaa kokeilemaan uudelleen.

Kun muutaman vuoden kuluttua katsoo ajassa taaksepäin, sen huomaa: Loikka on tehty. Yhdessä tekemällä on luotu parempia palveluita tai edistetty terveyttä tai luonnon hyvinvointia. Ollaan jo aika hyviä - jopa mitalisijoilla.

Vesa Erkkilä, kehityspäällikkö, Radio- ja Asiantuntijapalvelut, Digita


Blogi on julkaistu 6.6.2016 Talentumin kumppanuusblogissa 

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


13.5.2016 8.43Näin aktivoit tv-katsojat ostoksille Teppo Ahonen

Miltä tuntuisi tavoittaa 15 sekunnissa miljoona suomalaista ja saada heistä 50 000 aktivoitua oman tuotteen tai brändin pariin välittömästi?

Digita-Teppo-Ahonen-web
Teppo Ahonen

Kaupallisten viestien kohdentaminen valittuihin ryhmiin on tavattoman tehokasta nettimainonnan avulla. Jos olet etsinyt netistä tietoa K-raudan nettisivuilta tiilikattojen hinnoista, on todennäköistä, että törmäät Ormax-tiilikattojen mainoksiin seuraavien päivien aikana Facebookissa, hs.fi:ssä, Googlessa ja mtv.fi:ssä. Netin käytön perusteella tietystä tuotteesta kiinnostuneet käyttäjät on helppo löytää.

Nettimainonnan tehoa kuitenkin heikentää se, että käyttäjät kokevat mainosnäytöt usein häiritsevinä matkalla etsimänsä spesifin tiedon äärelle. Verkkosivuillahan seikkaillaan usein ihan vain hakemassa vastauksia arkipäivän erilaisiin kysymyksiin ja tarpeisiin kuten uutiset, aikataulut, verkkokauppa tai veroilmoitus.

Netin käyttäjät ovat siis vaikuttavan mainonnan näkökulmasta usein väärässä moodissa. Siksi nettimainonnan click-ratet jäävät varsin vaatimattomiksi – tyypillisesti puolen prosentin tuntumaan.

Brändin ja tunnettuuden rakentamisessa massamedia on edelleen ylivoimainen työkalu. Kun asian voi kertoa yhdellä kertaa sadoilletuhansille tai miljoonille, halutun viestin levittäminen käy tavattoman nopeasti. TV:n ongelmana on kuitenkin monesti heikohko kohdennettavuus.

Mutta entäpä jos netti- ja televisiomainonnan vahvuudet voisi yhdistää? Miltä tuntuisi kerätä miljoonayleisö kerralla ruutujen ääreen ja kohdistaa halutuille ryhmille personoitua markkinointiviestintää? Tai aktivoida elämyksellisen viihteen äärellä olevat yleisöt jopa tekemään transaktioita suoraan sohvalta?

Sanoma ja R-kioski testaavat parhaillaan käytännössä näitä tv-mainonnan uusia mahdollisuuksia. Ensimmäisen kokeilun piirissä ovat olleet ne noin 75 000 antenni-tv-taloutta, joilla on jo käytössään nykyaikainen äly-tv. Aivan pienestä testiyleisöstä ei siis ole enää kyse.

Alustavat testitulokset ovat olleet varsin positiivisia: 1 - 4 prosenttia katsojista on reagoinut R-kioskin mainokseen liitettyyn herätteeseen tilaamalla kaukosäätimellä kännykkäänsä Ärräkupongin. Kuponki oikeuttaa ilmaiseen R-kioskin hodariin.

Vaikka prosenttiosuudet voivat tuntua pieniltä, ne tarkoittavat huikeaa potentiaalia jo yhdellä ainoalla näyttökerralla.

Otetaanpa luvut avuksi. Jos viiden vuoden kuluttua esimerkiksi Haluatko miljonääriksi -ohjelman miljoonasta katsojasta kolme prosenttia saadaan aktivoitua samalla kertaa, se tarkoittaisi yli 40 000 tilattua Ärräkuponkia 15 sekunnissa. Personoimalla bannerit niiden tehoa saadaan nostettua entisestään.

Tv-toimiala on siis jo lähtenyt liikkeelle tehokkaamman tv-mainonnan rakentamiseen käytännön kampanjoiden kautta. Samalla kun suomalaiskodit muutenkin uusivat tv-vastaanottimiaan, ne tulevat useimmiten hankkineeksi juuri sellaisen laitteen, joka mahdollistaa uudenlaisen mainonnan keinot. Jatkoa nyt tehdylle kampanjalle seuraa hyvinkin pian.

Ai niin, mutta televisiohan olikin jo ihan kuollut. Tai sitten ei.

Teppo Ahonen, johtaja, Videoelämyspalvelut, Digita.

Blogi on julkaistu Talouselämän ja Marmain kumppanuusblogina 13.5.2016

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


14.3.2016 10.46Suomalainen mainos-tv kaipaa uusia tuotteita Teppo Ahonen

Televisiolla on taas kysyntää

Televisio on rautainen media. Se kiinnostaa ja yllättää. Se rakentaa ilmiöitä ja yhdistää meitä katsojia käymään keskustelua ohjelmista. Niistä iloitaan ja väitellään, niiden ääressä
Teppo Ahonen
Teppo Ahonen
myötähävetään ja vieritetään kyyneleitä.

Koska tv on niin voimakas väline, sillä voi tehdä rahaakin: veroina tai sen luonteisina maksuina, mainoksista tai liittymämaksuina. Ja tässä ei nyt ole merkitystä sillä, onko kyseessä ”perinteinen tv” vai ”netti-tv”. Mekanismit ovat samat.

Kuluttajien mediankäyttö on tänään jakautunut lukemattomiin jakeluteihin ja kanaviin. Niin jakeluteiden kuin sisältöjenkin välinen kilpailu katsojan ajasta on kovaa. Itse kunkin tottumukset muodostavat yksilöllisen kombinaation perinteistä tv:tä, netti-tv:tä, radiota, lehtiä, ja niin edelleen.

Omasta mediankäyttökuplastaan käsin on helppo heitellä faktoina väitteitä, joiden mukaan ”kukaan ei enää katsele televisiota”, ”kaikillahan on jo Netflix” ja ”netti tappoi television”. Kaikki nämä väitteet ovat meille kullekin totta tai tarua. Tilastojen valossa ja rahalla mitattuna kuitenkin enemmän jälkimmäistä.

Netti on laittanut maksu-tv:n ahtaalle. Mutta vahvalle televisiomedialle ovat kuitenkin oleellisinta sen vapaasti vastaanotettavat kanavat. Eli ne kanavat, joita katsellaan parhaimmillaan 1-2 miljoonan silmäparin voimin samanaikaisesti.

Toisin kuin maksu-tv, mainosrahoitteinen televisio elää suurista yleisöistä, jotka seuraavat ilmiöitä ja yhteisöllisiä elämyksiä. Kun lukemattomissa jakeluteissä videosisältöjen tsunami hyökyy kaikella voimalla ylitsemme, on sisällön massasta erottuakseen oltava todella pysäyttävä. Laadukas, koskettava ja sykähdyttävä.

Netissäkin on siis huomiota saadakseen lähestyttävä television ydinvahvuuksia. Niinpä mainostelevisio sisältöineen onkin taas ilmiönä relevantti. Ja mikä kotimaisille tv-yhtiöille parasta, suomalaisen katsojan pysäyttää parhaiten suomalainen laadukas sisältö. Enää vain tarvitsisi ratkaista rahahuolet.

Mainostelevision on uudistuttava

Tv-mainonnan teho on todistetusti edelleen hyvä (esim. Nelonen Media/Dagmar) – eikä tämä ole muuttunut Internetin myötä. Mutta mainos-tv:n konsepti ei ole juuri kehittynyt 50 vuoteen: Esitetään ohjelma, katkaistaan se keskeltä ja näytetään välissä kaupallinen tiedote. Mitataan – tavalla tai toisella – ketkä mainoksen näkivät ja pyydetään tavoitetuista kohderyhmistä rahaa.

Niin, tai siis ei ole kehittynyt Suomessa. Esimerkiksi USA:ssa ja muualla Euroopassa on jo nähty uudenlaista tv-mainontaa: personoitua katkomainontaa, mainosbannereita, kuponkeja, jne. Maailmalla tv:n massajakelu ja netin kohdentaminen on jo yhdistetty: suuret yleisöt ja jopa personoitu mainonta samalla ruudulla.

Netti ja taantuma pääsivät ilmeisesti yllättämään suomalaisen tv:n. Sisältökilpailuun on kyllä kyetty vastaamaan, onhan miljoonayleisöjä kerääviä ohjelmia suomalaisilla kanavilla enemmän kuin koskaan.

Taantuman kynsissä ei kuitenkaan ole kyetty kahmimaan printtimedialta, digiteknologian ”edelliseltä uhrilta”, karanneita euroja itselleen. Eurot ovat valuneet verkkoon – osin tietysti kotimaisille mediayhtiöille itselleen, mutta merkittävissä määrin kansainvälisille jäteille kuten Facebookille ja Googlelle.

Osasyinä tähän ovat käytännössä samat mainostuotteet vuodesta toiseen ja samalla eristäytyminen omaksi mediasaarekseen.

Kansainvälisen kilpailu on saanut kotimaiset toimijat etsimään yhteistyöstä lääkkeitä liiketoimintansa puolustamiseen – ja toivottavasti myös kasvattamiseen. Keskittyminen pelkkään kotimaan kilpailuun voi pahimmillaan estää näkemästä kilpailun ison kuvan.

Viimeksi Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven kertoi Sanoman olevan valmis yhteistyöhön muiden mediayhtiöiden kanssa (M&M 26.2.2016). Tämä samassa veneessä olemisen tunne on kotimaisen tv-toimialan näkökulmasta kriittinen oivallus: rakentamalla toimialalle yhteistyössä uusia mainonnan tuotteita, tv-markkinaan ohjautuu uusia euroja.

Lisäksi kytkemällä kotimaisen mainos-tv:n liiketoiminta kiinteäksi osaksi muuta digitaalista mainosmarkkinaa voidaan varmistaa suomalaisen median menestys.

Niinpä eräänä tulevaisuuden torstai-iltana, kun näet uudesta äly-tv:si mainoskatkolla oman lähiruokakauppasi mainoksen, joka kehottaa tilaamaan viikonlopun vakioruokaostoksesi kaukosäätimen OK-painikkeella suoraan kotiovellesi tiedät, että televisio ei sittenkään kuollut.

Teppo Ahonen, johtaja, Videoelämyspalvelut, Digita.

Blogi on julkaistu Talouselämän kumppaniblogissa 14.3.2016

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


18.2.2016 9.29Antenni-tv:n verkkotoimilupapäätökset viestintämarkkinoiden mikromanageerausta J-P Weckström

Juha-Pekka Weckström
J-P Weckström
Valtioneuvosto myönsi marraskuussa antenni-tv:n verkkotoimiluvat vuosille 2017–2026. Toimiluvat päätettiin jakaa Digitalle, Telenorin omistamalle Norkringille ja DNA:lle. Kilpailu antenni-tv:n jakelumarkkinoilla siis lisääntyy, mutta jatkossakin Digita on jakeluyrityksistä ainoa, jonka merkittävin liiketoiminta perustuu koko Suomen kattaviin maanpäällisiin jakeluverkkoihin. Digitan suomalaisille ja mahdolliselle norjalaiselle kilpailijalle antenni-tv-jakelu edustaa lähinnä marginaalista sivuliiketoimintaa. Digitalle antenniverkon kilpailukyky ja sen kehittäminen ovat strategian keskeisiä osia.

Monen tv-toimialaa pidempään seuranneen mielestä tuleva toimilupakausi tulee ratkaisemaan paljon antenniverkon tulevaisuudesta: kuihtuva ja väistyvä tekninen tv-jakelutekniikan jäänne vai jatkuvasti kehittyvä, kotimaisen A/V-viestinnän perustason tasapuolisesti kaikissa tilanteissa suomalaisille turvaava mediaverkko.

Suomalainen mediakenttä on joutunut parhaillaan kuluvalla antenniverkon toimilupakaudella ennennäkemättömän rakennemuutoksen kynsiin. Vastaava murros on aiemmin koettu mm. musiikkiteollisuuden ja kaupan aloilla, seuraavaksi vuorossa näyttää olleen painettu- ja A/V-media.

Leimaavaa näille viestintäteknologian kehittymisen mahdollistamille murroksille on ollut kilpailun muuttuminen globaaliksi. Siinä missä kilpailu on aiemmin käyty kotimaisten hallitsevien pelureiden kesken, ovat murroksen kouriin yksitellen joutuneet alat kohdanneet kansainvälisen kilpailun. Moninkertaisin resurssein globaaleita markkinoita valtaamaan ryhtyneet pelurit ovat haastaneet kotimaiset toimijat. Ja niin kuin usein aiemminkin, haastaja pelaa eri peliä kuin etabloitunut toimija – markkinoita pyritään voittamaan suurin panostuksin ja onnistuminen mitataan kasvulla kun taas vakiintunut toimija tekee kaikkensa säilyttääkseen asemansa ja kannattavuutensa kilpailun lisääntyessä.

Näin näyttää käyvän parhaillaan siis tv-toimialalla. Suomalaisten mediankulutus on muuttunut ja muuttuu edelleen. Kuluttajien huomio jakaantuu yhä useamman median kesken ja A/V-medioihin käytetty aika lisääntyy jatkuvasti. Vaikka mainoseuroilla mitattuna tv on menettänyt asemiaan verkkomainonnalle, on katseluun käytetyn ajan suhteen muutos ollut huomattavasti pienempi. Massajakeluun tarkoitettujen verkkojen kautta televisiota katseltiin vuonna 2015 keskimäärin 2 tuntia 59 minuuttia vuorokaudessa, mikä on vain 5 minuuttia vähemmän kuin urheilun (Sotshi ja Rio) supervuonna 2014. Vuosi 2015 vastaa tv:n katselumäärältään likimäärin vuotta 2011 (2 h 58 min).

Kuluttajakysynnän puolesta edellytykset suomalaisten tv-yhtiöiden menestykselle ovat siis edelleen olemassa. Lisäksi katselulla mitattuna suurimmat netti-tv-palvelut ovat kotimaisten tv-yhtiöiden operoimia. Mutta niin kauan kun mainostajien eurot yhä kasvavissa määrin virtaavat ulkomaisten verkkomedioiden kassaan, pysyy tilanne suomalaisten yhtiöiden kannalta vaikeana. Ja tämä puolestaan on pienen kielialueen väestölle jopa kulttuurillinen uhka.

Kehittyvästä verkosta hiekkalaatikkoleikkiin

Vuonna 2009 liikenne- ja viestintäministeriö vaikutti muuttavan aiempaa linjaansa, jonka mukaan antenniverkkoa koskevan sääntelyn eräänä päätavoitteena oli varmistaa sisältöjen kilpailu neutraalissa verkkoympäristössä ilman näiden kahden välistä kytköstä – olihan se nimenomaan tästä syystä muutamaa vuotta aiemmin myöntänyt kaikki antenniverkon toimiluvat Digitalle, vaikka hakijoina olivat myös kaikki tv-yhtiöt. Eurooppaan iskeneen taantuman seurauksena huomio kiinnittyi kuitenkin antenniverkon jakelusta tv-yhtiöiden maksamiin palvelumaksuihin. Olkoonkin, että tv-yhtiöiden jakelukustannukset ovat laskeneet digitalisoinnin ja Digitan toiminnan jatkuvan tehostamisen ansiosta – ja samaan aikaan kanavamäärä on kasvanut moninkertaiseksi – Digitalle haluttiin kilpailija kaikesta sille määrätystä hintasääntelystä huolimatta.

Niinpä VHF-alueen verkkotoimilupia jaettaessa kaikki jaossa olleet luvat myönnettiin toiselle operaattorille siitä huolimatta, että Digita hakemuksessaan varoitti antenni-tv:n lupien jakautumisen kahdelle toimijalle heikentävän antenniverkon kilpailukykyä ja tekevän siitä katsojan näkökulmasta vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon. Varoituksissa erityisen hankalana kuluttajan asema nähtiin tilanteessa, jossa kilpailevien toimijoiden verkot rakentuisivat eri lähetysasemille. Lisäksi VHF-taajuusalueen verkkojen toimiminen yksinomaisena HD-jakelun mahdollistavana alustana uhkasi vesittää Digitan siihen mennessä tekemät panostukset HD-jakelun tuomiseksi suomalaisille.

Valitettavasti Digitan esittämät huolet ja ennustukset kilpailun järjestämisen seurauksista osuivat tismalleen oikeaan: kuluttajilta edellytetään nyt koko antenni-tv-tarjonnan hyödyntämiseksi kahta vastaanottoantennia suunnattuna kahdelle eri lähetysasemalle, VHF-alueen HD-tarjonta perustuu lähes yksinomaan maksu-tv-sisältöihin, eikä antenni-tv-jakelu ole juurikaan kehittynyt viiteen vuoteen. Kaikkein vähiten järjestetty kilpailu on parantanut suomalaisten tv-yhtiöiden kannattavuutta, johon sillä ei ole ollut yhtään mitään vaikutusta. Tv-yhtiöiden ulkoinen kilpailukyky sen sijaan on tänä aikana heikentynyt – osaksi paikallaan junnanneen antenni-tv:n kehityksen vuoksi.

Marraskuun 2015 päätökset vahvistavat 2009 päätöksen vaikutuksia

Vuonna 2009 tehdyt toimilupapäätökset ovat siis osaltaan hankaloittaneet antennivastaanoton järjestämistä ja hidastaneet HD-siirtymää. Ja kaikesta huolimatta, marraskuussa 2015 päättyneellä verkkotoimilupakierroksella sama virhe haluttiin toistaa.  On hämmästyttävää, että aikana, jona kotimainen media kohtaa kansainvälistä kilpailua ennennäkemättömällä tavalla – ja erityisesti uusissa jakelukanavissa, joissa suomalaiset mediayhtiöt eivät perinteisesti ole toimineet – nähdään yhden ainokaisen tv-jakeluverkon sisäisen kilpailun lisääminen niin merkittävänä asiana, että se ajaa ohi kotimaisen mediayhtiöiden kilpailukyvyn säilyttämisen.  Toisin sanoen, antenni-tv:n noin 50 miljoonan euron markkinan jakaminen kolmelle toimijalle nähdään tärkeämpänä kuin kotimaisten mediayhtiöiden miljardien tulot ja niiden turvaaminen myös tulevaisuudessa. Antenni-tv:n jakelukustannukset ovat muutaman prosentin kustannuserä suomalaisille tv-yhtiöille. Tämä erä on myös laskenut merkittävästi suhteessa asiakkaiden liikevaihtoon viimeisten vuosien aikana. Jakelukustannusten koko on täysin marginaalinen esimerkiksi mediayhtiöiden sisältöjen hankintakustannuksiin nähden. 

Antenni-tv:n kehittyminen kohti yhä korkeampaa teknistä laatua ja antenni-tv:n ja internetin yhdistävän hybridi-tv:n kautta myös henkilökohtaisia palveluita tarjoavaksi tv:n käyttöympäristöksi on suomalaisen mediatoimijan etu. Se on myös suomalaisten katsojien etu. Kytkemällä erilaisten hybridipalveluiden avulla perinteinen tv-markkina osaksi verkkoliiketoimintaa, on tv-yhtiöillä mahdollisuus ohjata yhä suurempi osa nyt ulkomaille virtaavasta verkkomainostulosta takaisin itselleen. Samalla suomalainen katsoja saa yhdeltä isolta ruudulta helposti käyttöönsä palvelut, joissa on meitä eniten kiinnostavat sisällöt. Olivatpa ne sitten ohjelmakarttaan perustuvia tai ei.

Nyt kun perusantennijakeluun kohdistetaan yhä koveneva kilpailupaine, on vaarana alussa mainittu antenniverkon kuihtuminen väistyväksi tv-jakelutekniikan jäänteeksi. Samalla tv-yhtiöt joutuvat pohtimaan yhä ankarammin perusjakelunsa järjestämistä tulevaisuudessa ja siinä samalla pahimmillaan myös omaa tulevaisuuttaan. Harvaan asutussa maassa kun tv:n massajakelun järjestäminen puhtaasti Internet-verkoilla ei ole realismia vielä tulevan toimilupakauden jälkeenkään. Lisäksi tällaisen jakelun kustannukset tulisivat kuluttajien itsensä maksettavaksi kun antennijakelun kustannukset sisältyvät Yle-veroon, jonka lähes kaikki suomalaiset joka tapauksessa maksavat. Antenniverkko on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa jakaa tv-sisällöt Suomen kokoisessa maassa ja siksi sen kilpailukyky on tärkeää säilyttää myös jatkossa.

Kaikkien kannalta parhaaseen lopputulokseen päästäisiin pitämällä huoli siitä, että kilpailu eri jakeluteiden välillä pysyy jatkossakin kovana. Tällöin kuluttajalla olisi tarjolla useita helppoja ja houkuttelevia sisältökokonaisuuksia eri vastaanottovaihtoehdoilla järjestettynä. Sen sijaan jakeluteiden sisäisen kilpailun kansallinen ”väkisin vääntäminen” muistuttaa enemmän EU-pisteiden keruuta ja kansallista viestintämarkkinan mikromanageerausta.

Juha-Pekka Weckström, toimitusjohtaja, Digita

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


10.6.2015 19.00Kohti TV-mainonnan kulta-aikaa

Blogi TV Connection -seminaarista Lontoossa huhtikuussa 2015

Printtiin aiemmin menneet mainoseurot etsivät uusia, vaikuttavampia kohteita. Minne ne lopulta päätyvät ja mikä on television rooli muuttuvassa mainoskentässä?

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


10.6.2015 18.50Vaalikupla ei ole pelkästään poliittinen

FiCom ry:n vierasblogissa julkaistu Digitan toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckströmin blogikirjoitus 28.4.2015 

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


10.6.2015 18.40Kokkiohjelmat ja tulevaisuuden median Chateaubriand

Avaa televisio ja surffaa kanavat läpi - näet kanavilla yhden tai useamman ruuanlaitto-ohjelman. Välillä kokkaamassa ovat ammattilaiset, välillä harrastajat – melkein aina kilpaillaan. Mitä yhteistä on digitaalisilla palveluilla ja ruuanlaitolla? Enemmän kuin voisi arvatakaan.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


10.6.2015 18.30Televisiosta tulee sähköisen kaupankäynnin keskus

Televisio oli pitkään ainoa media, joka välitti liikkuvaa kuvaa olohuoneen sohvalle. Tänä päivänä kuvallista sisältöä on saatavilla kaikkialla, kaiken aikaa. Tarvitaanko televisiota vielä, onko se edes elinkelpoinen?

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi